Paljon agiliitoa ja muuta mekkalaa

Ääk! On jo elokuu ja koulutkin alkaa kohta. Me ollaan nautittu lomasta loppuun asti ja oltiin melkein koko heinäkuu mökkeilemässä ja purjehtimassa. Nyt elokuun alussakaan ei olla kotosalla pyöritty vaan lähdettiin viime sunnuntaina Seinäjoelle epistelemään Nellin ja Hannan sekä Piuhan ja Emman kanssa. Epikset olivat LAGU:n järjestämät ja paikkana toimi Hurttahalli, joka oli ihanan vilpoinen. Ilmoitin Nemon mölleihin normi- sekä lisästartille. Käytiin lämppäämässä koirat ja pian epikset alkoivatkin supermölleillä. N&H (radat tästä) ja P&E (radat tästä) molemmat osallistuivat supermölleihin. Kummallekkaan ei sijoituksia, mutta ylipätänsä hyvin meni (Nellille ja Hannalle ekat epikset, Emmalle ja Piuhalle nolla lisästartilla)! Sitten tulikin jo meidän vuoro: lähdössä Nemo suostui istumaan ja pysymään paikallaan (wooohooo!), mutta rimoja tipahti kahteen otteeseen ja yksi pyörähdys mun mokana koiran jäädessä taakse eli 15 virhepistettä. Lisästartilla kinasteltiin lähdössä, mutta lopulta Nemo ei selkeästikkään jaksanut odottaa ja varasti ekan hypyn yli. Palautin uudestaan hypylle ja siitä suoraan HYL, mutta lisästartti mentiinkin kisan ulkopuolella. Loppu radalle ei yhtäkään virhettä ja jäihän siitä hyvä mieli, että toimittiin loppurata Nemon kanssa hyvin yhteen enkä säätänyt omaani. Lopulta maksimölleihin olikin osallistunut normistartille olikin osallistunut vain 3, joista kaksi suoritusta oli hyväksytty. Varmasti kaikkien yllätykseksi sijoituttiinkin 1. sijalle tosiaan 15 virhepisteellä ja näköjään paremmalla ajalla! Ekaa kertaa saatiin myös pokaali epiksissä.

Voittopokaali, palkintolelu ja kaverikuva: Vino-Nemo, Nelli ja Piuha

Seinäjoelta jatkettiin Nelliä ja Hannaa kiusaamaan keskiviikkoon asti! Loppu sunnuntai (kello 22 eteenpäin) sujui rauhallisissa merkeissä. Maanantaina oli hothothot, joten päätettiin käyttää koiruuksia uimassa ja se olikin hyvä vaihtoehto! Koirat pulikoivat minkä kerkesivät ja Nemo piti melkeen raahata pois rannasta. Nellikin ui hienosti häntvipattaen koko ajan! Pulikointien jälkeen maistuikin sitten uni ja loppupäivä meni rauhallisissa merkeissä. Illalla ilman viiletessä käytiin vähän treenailemassa kotiagilityä ja paikallaanolo (lähtöön liittyen) harjoitteita.

Tiistaina päivä alkoikin mukavalla leikkihetkellä, Nemo ja Nelli oikeasti leikkivät! Juoksemista ympäri ja ämpäri sekä pientä painin puolikasta väliin. Nemo ei ole pitkään aikaa leikkinyt niin innossaan kenenkään kanssa (kaikki aika menee iskemiseen ja miehenä olemisseen..)!

Illalla taas epistelemään tällä kertaa Jurvaan SUKK:in epiksiin. Sama porukka messissä taas kerran (Emman ja Piuhan radat / Hannan ja Nellin radat)! Taas ilmosin Nemon mölleihin, nyt kolmella startilla (normistartti + 2 lisästarttia). Kentälle päästyämme maassa oli selkeästikkin hyvä haju, kun ei nenää saanut heti pois sieltä maasta eikä Nemo myöskään paikallaan meinannut millään pysyä. Lopulta N istui ja pysyi lähtölupaan asti ja radalta yksi virhe, kun Nemo jäi selän taakse sählätessäni väärää ohjausta.. Oikeastaan niinkuin tuosta alla olevasta videosta huomaa Nemo myös hyppäsi puomin kontaktin yli, mutta ei sitä kukaan edes siinä vaiheessa huomannut. Seuraavalla lähdöllä taas taisteltiin pidempäänkin lähdön kanssa, mutta kyllä me päästiin juoksemaankin ja yksi rima alas. Vika rata meni samaan malliin (lähdössä vieläkin hankalampaa), yksi rima alas. Vähän jäi ratojen jälkeen mietityttämään, että mites nää nnyt näin kolisee (rimat 40 cm). Kuumuudella oli tietenkin oma osansa, mutta aloin tässä katselemaan hyppytekniikkakursseja.. Mutta palkintojen jaossa taas saatiin yllättyä: Nemo ja minä toisella sijalla! Jännä sinänsä, että menestystä tuli Pohjanmaalta vaikka muille jakaa, vaikka parhaiten nämä kisat eivät kylläkään menneet.

Täällä pari kuvaa Nemosta epistelemässä! Keskiviikkona olikin vähän aikaisempi herätys (eli yhdeksän maissa.. heh), koska bussi kohti kotia lähtikin jo 11.10. Matka meni yhdessä hujauksessa eikä bussissakaan ollut tukalan kuuma! Illalla piti vielä olla agilitytreenit, mutta kuumuuden (+27-astetta) takia päätettiin ne perua.

Loisketta ja pärskeitä

Huhhuh, näitähän riittää! Tässä yksi kaunis ja kuuma päivä lähdettiin tämän poppoon mukaan montuille koiria uittamaan. Mukana seikkailivat siis lapinporokoira Taika, kultsu Lumi (Nemon uusi ihastus), aussie Timi ja cairni Molly. Nemo oli aivan innoissaan vedestä (taas vaihteeksi) ja sai kyllä sydämmensä kyllyydestä uida ja hakea vedestä keppiä sekä palloa. Meinasi siinä itsekkin pulahtaa veden ollessa niin lämmintä, mutta muiden julkisilla liikkujien onneksi jätin tämän välistä. Uimareissun jälkeen Nemppa simahti heti junaan. Tämmöinen päivän piristys oli näköjään tarpeen!

1 kokonainen ja 1 puolikas bortsu osa 2

Nyt tulee se kauan odotettu (tai no miten sen nyt ottaa) Kankaanpää-reissu postaus! Wuuhuuu!! Tästäkiin on liiiiian kauan aikaa.. Tosiaan huhtikuussa käväistiin Hannan ja Nellin luona viettämässä lenkkien ja kaiken maailman häsläämisen täyttämää viikonloppua Etelä-Pohjanmaan suunnalla. Perjantaina lähdimme Nemon kanssa 4 ja puolen tunnin bussimatkalle kohti Kankaanpäätä. Matka meni tosi hyvin minun tehdessäni koulujuttuja ja Nemon nukkuessa jaloissa. Aika kului todella nopeasti ja yhden vaihdon jälkeen oltiinkin jo perillä päämäärässä. Perjantai-ilta sujui rennosti koirien peuhatessa ja melkein jopa leikkiessäkin! Perjantailta ei kuvia ole muutakun nää kaksi kännykällä otettua: 

1. Bussi odotellessa ja värikengät aina mukana 2. N&N lepäämishetki, mahtava rajaus thow

Lauantai-aamuna saatiin aikainen herätys, jo viiden maissa kun koirat alkoivat vinkumaan ulos. Kipaistiin nopeasti pissattamassa ja tarkoituksena oli lähteä reippaina kuvaamaan koiria auringonnoustessa, mutta sattumoisin nukahdettiin uudestaan.. Heheh. Kun viimein kunnolla herättiin, aamuaisen jälkeen lähdettiin vähän venähtäneelle lenkille. Aluksi seikkailimme tiemme hiekkakentä kautta koirapuistoon. Puistossa Nelli juoksi ympäriinsä onnellisena ja Nemo tyyti haistelemaan hajuja, vaikka kotosalla leikki sujui kuin mikäkin. Koirapuistossa vierähti kuitenkin ihan mukavasti aikaa koirien haistellessa, kuvia otellessa ja keppiä heitellessä. Sieltä matka jatkui kohti koirien uittopaikkaa. Uittopaikalla Nemo innostui heti vedestä ja kohtahan vesipeto olikin jo vedessä asti. Nellikin pääsi veteen asti ja molemmat lähtivät märkinä koirina kotia kohti. Nemon mielestä paikka oli niin mahtava, että eihän sieltä voinut heti lähteä, vaan vastahakoisuutta löytyi siihen pisteeseen, että Nemppa piti melken repiä vedestä pois asti! Onneksi päivällä paistoi aurinko ja koirat kuivuivat kävelymatkalla kotiin. Nemo kyllä päätti turkkinsa kanssa käydä piehtaroimaan hiekkaan ja todistettiin Hannan kanssa, että kyllä se lika mustassakin näkyy.. Yli neljän tunnin lenkin jälkeen pääsi koirat pesulle ja lepäämään hetkeksi aikaa. Illemmalla lähdimme viel reenailemaan läheiselle kentälle seisottamista, ravia, tokoilua ja temppuja. Kamera pääsi tietenkin mukaan taas vaihteeksi. Eihän me kun vaan 900 kuvaa tuona päivänä napsittu.. Ja näitä kuvia sitten olikin julkaisemiseen asti!

Sunnuntaina lähdimme Lavialle vähän mätsäilemään. Hanna otti Nemon JH-kehään ja Nemo suoriutui Hannan käsittelyssä hienosti toiselle sijalle! Itse vein Nemon suurten aikuisten kehään ja sieltä heti käsittelyssä punainen nauha. Lopulta oli punaisten kehän aika ja PUN3 sieltä tuli! Nemo keskittyi koko päivän tosi hyvin ja kaiken kukkuraksi vielä sijoituttiin, jee! Nelli oli pienten aikuisten SIN1 ja lopulta vei kaikki palkinnot kotiin olemalla BIS2! Onnea Nellille! Mätsäreiden jälkeen lähdettiin sitten junalla kotia kohti. Nemppa oli niin väsynyt, että melkein koko matka meni nukkuessa.

Pikavisiitti Vantaalla

Pari viikonloppua taaksepäin käytiin Nemon kanssa pyörähtämässä Vantaalla Riinaa ja Timiä moikkaamassa. Neljän tunnin lenkillä kierreltiin Tikkurilan pelloilla ja metsissä, ja mulla ei ollut mitään hajua koko aikana missä oltiin, mutta onneksi ei edes tarvinnut, vaikka säädettiin siinä aikamme bussien sun muiden mukavien juttujen kanssa. Aika kului kävellessä ja koirien juoksennellessa mukavasti ja jalatkin loppuvaiheessa alkoivat sanomaan itsensä irti. Pitää vielä sanoa tai lainata Riinan ja Timin blogista, että "Nemo on elekieleltään tosi paljon samanlainen kuin Timppa, se on vähän niinku rauhallisempi versio Timistä?" Heidän blogiin päästen tästä. // Joo.. Mihin se mun aktiivisuus katosi? Tosiaan challenge failed liian pahasti.. Mulla ei ole ollut aikaa käydä koneella, eikä kännykäkään ole suostunut Blogger-ohjelmaa käyttämään, joten pieniä ongelmia havaittavissa! Toivottavasti saan näitä ongelmia korjailtua niin, että postausta tulisi vähään useammin ja tarkoituksena olisi lähiaikoina muuttaa ulkoasua johonkin suuntaan. Mutta nyt lukemaan kokeisiin, bye!   

Kevät, is that you?

No eipä tainnut se kevät sitten pysyvästi tulla.. Takatalvi, damn you! Viime viikon keskiviikkona Emma ja Molly tulivat ekstempore käymään täällä Espoon suunnalla vähän venähtäneellä lenkillä. Nemo ja Molly eivät paljoa piitanneet toisistaan, mutta olivat hyvät lenkkikaverit toisilleen. Kävellessä ympäri ämpäri saatiin kulutettua pari tuntia ja kerrottua kuulumiset maan ja taivaan väliltä. Paikkisreeni yritettiin ottaa pariin otteeseen, mutta tultiin siihen tulokseen, että oli selkeestikkin kaikkien Espoon karvaisten otusten ulkoilutus aika, joten reeni meni vähän mönkään, mutta pari onnistunuttakin suoritusta löytyi. Lenkin jälkeen molemmat karvaturrit väsähtivät heti päästyämme sisälle lämmittelemään (pirun kylmä tuuli). Nyt on taas vaihteeksi kolme postausta valmiina, mutta mitä ne luonnoksina tekävät elikkä lähiaikoina tolassa päivittelyä vähän useammin.  Nyt lukemaan äikän kokeisiin! Bye!

Helmikuun kujeiluja

Koska yhteiskuvien ottamminen ei välttämättä ole yhtä helppoa kuin toisilla.

Ohhoh, näitä kuvia tulikin aika paljon.. Viime viikon sunnuntaina lähdettiin bussilla Helsinkiin lenkkeilemään Emman, Mollyn, Riinan ja Timin kanssa. Olihan se varmaan itse kullekkin ohikulkijalle mukava näky, kun kolme tyttöä koirineen yrittää selviytyä Kampin Espoon bussilaitureilta pois. Nemo oli aivan ihmeissään väen paljoudesta, mutta pysyi yllättävän rauhallisena. Keskustasta menimme ratikalla Keskuspuistoon lenkille, jossa koirat saivat vapaina kulkea nenät maassa haistellessa. Päädyimme kiertelemään ja kaartelemaan (sekä kaatuilemaan) lumihangessa ja mäissä koirat kintereillämme. Minä ja Riina napsimme kuvia sormien jäätymispisteeseen asti (Riinan blogissa monta hienoa kuvaa mun kameran kanssa säätämisestä). Piipahdimme koirapuistossa kesken lenkin, jossa ajettelimme, että "Hei, ehkä me voitaisiin saada noista temmeltäjistä yhteiskuva!". Näin suoraan sanottuna suunnitelma kusi aika totaallisesti. Lopputulokseski saatiin Emma pitämään koirista kiinni, mutta katseet aina väärässä paikassa.. Juuri ennen matkan jatkamista koirapuistoon tuli kaksi muuta uutta tuttavuutta, joista Timi sai hyvät leikkikaverit ja Nemoakin selkeästikkin kiinnosti mennä mukaan. Hyvä N! Koirapuistosta lähdettyämme menimme avoimelle paikalle treenaamaan vähän seuraata, mutta siitä kuvia myöhemmin (toko-treenipostauksessa). Sormiemme totaalisesti jäädyttyä menimme Emmalle juomaan kaakaota ja sieltä junan ja bussin kautta kotiin. Oli kiva nähdä ja joskus sitten treenaamaan yhdessä hakua (?)! Mä olin todella ylpeä Nemon käytöksestä julkisissa: se oli ihan rauhassa eikä stressannut yhtään kuin kokenut matkustaja!