1 kokonainen ja 1 puolikas bortsu osa 2

Nyt tulee se kauan odotettu (tai no miten sen nyt ottaa) Kankaanpää-reissu postaus! Wuuhuuu!! Tästäkiin on liiiiian kauan aikaa.. Tosiaan huhtikuussa käväistiin Hannan ja Nellin luona viettämässä lenkkien ja kaiken maailman häsläämisen täyttämää viikonloppua Etelä-Pohjanmaan suunnalla. Perjantaina lähdimme Nemon kanssa 4 ja puolen tunnin bussimatkalle kohti Kankaanpäätä. Matka meni tosi hyvin minun tehdessäni koulujuttuja ja Nemon nukkuessa jaloissa. Aika kului todella nopeasti ja yhden vaihdon jälkeen oltiinkin jo perillä päämäärässä. Perjantai-ilta sujui rennosti koirien peuhatessa ja melkein jopa leikkiessäkin! Perjantailta ei kuvia ole muutakun nää kaksi kännykällä otettua: 

1. Bussi odotellessa ja värikengät aina mukana 2. N&N lepäämishetki, mahtava rajaus thow

Lauantai-aamuna saatiin aikainen herätys, jo viiden maissa kun koirat alkoivat vinkumaan ulos. Kipaistiin nopeasti pissattamassa ja tarkoituksena oli lähteä reippaina kuvaamaan koiria auringonnoustessa, mutta sattumoisin nukahdettiin uudestaan.. Heheh. Kun viimein kunnolla herättiin, aamuaisen jälkeen lähdettiin vähän venähtäneelle lenkille. Aluksi seikkailimme tiemme hiekkakentä kautta koirapuistoon. Puistossa Nelli juoksi ympäriinsä onnellisena ja Nemo tyyti haistelemaan hajuja, vaikka kotosalla leikki sujui kuin mikäkin. Koirapuistossa vierähti kuitenkin ihan mukavasti aikaa koirien haistellessa, kuvia otellessa ja keppiä heitellessä. Sieltä matka jatkui kohti koirien uittopaikkaa. Uittopaikalla Nemo innostui heti vedestä ja kohtahan vesipeto olikin jo vedessä asti. Nellikin pääsi veteen asti ja molemmat lähtivät märkinä koirina kotia kohti. Nemon mielestä paikka oli niin mahtava, että eihän sieltä voinut heti lähteä, vaan vastahakoisuutta löytyi siihen pisteeseen, että Nemppa piti melken repiä vedestä pois asti! Onneksi päivällä paistoi aurinko ja koirat kuivuivat kävelymatkalla kotiin. Nemo kyllä päätti turkkinsa kanssa käydä piehtaroimaan hiekkaan ja todistettiin Hannan kanssa, että kyllä se lika mustassakin näkyy.. Yli neljän tunnin lenkin jälkeen pääsi koirat pesulle ja lepäämään hetkeksi aikaa. Illemmalla lähdimme viel reenailemaan läheiselle kentälle seisottamista, ravia, tokoilua ja temppuja. Kamera pääsi tietenkin mukaan taas vaihteeksi. Eihän me kun vaan 900 kuvaa tuona päivänä napsittu.. Ja näitä kuvia sitten olikin julkaisemiseen asti!

Sunnuntaina lähdimme Lavialle vähän mätsäilemään. Hanna otti Nemon JH-kehään ja Nemo suoriutui Hannan käsittelyssä hienosti toiselle sijalle! Itse vein Nemon suurten aikuisten kehään ja sieltä heti käsittelyssä punainen nauha. Lopulta oli punaisten kehän aika ja PUN3 sieltä tuli! Nemo keskittyi koko päivän tosi hyvin ja kaiken kukkuraksi vielä sijoituttiin, jee! Nelli oli pienten aikuisten SIN1 ja lopulta vei kaikki palkinnot kotiin olemalla BIS2! Onnea Nellille! Mätsäreiden jälkeen lähdettiin sitten junalla kotia kohti. Nemppa oli niin väsynyt, että melkein koko matka meni nukkuessa.

Ja mätsäröimään me päädyimme

Huhhuh, taas yksi mätsäripäivä takana pokaali ja sertti kainolossa! Tosiaan tänään järjestettiin Salon koirahallilla mätsärit ja löysin kuin löysinkin (niinkuin viime tekstissä mietinkin) itseni Nemon kanssa isojen aikuisten kehästä. Kehässä oli yhteensä 26 koiraa, joista tosiaan sitten 13 sinisiä ja 13 punaisia. Tuloksena punainen nauha ja PUN4! Olin kyllä aika varma, että ei sijoituttaisi, koska oli sen verran tasokasta porukkaa paikan päällä. Selkeestikkin käyneet ennemmin mätseissä/näyttelyissä toisin kuin meijän pikku poju, tokan mätsärithän nää vasta meille oli! PS. Kyllä Nemo sai palkinnoksi pussillisen luita, mutta kuvajaan (eli mun) mielestä ne olisi pilannu jo muutenkin pilalle menneen palkintoposeerauksen.

Ensimmäinen match show

Tänään aamulla yhdeksän jälkeen lähdettiin autolla kohti Orimattilan mätsäreitä! Koko viikon olin jännittänyt kuinka Nemo kehässä käyttäytyisi ja miten mä itse pärjäisin. Jännitys todettiin turhaksi astuessa kehään: Nemo seisoi kuin unelma ja juoksukin meni upeasti, vaikka pari laukka-askelta yhdessä välissä tulikin. Heti punasiin ja sijoitus PUN2! Isojen aikuisten kehässä oli 29 koiraa, joten hyvä me! Olin niin ylpeä tosta pikkuisesta ja ajattelin ennen match showta, että tuskin edes sijoitutaan. Mätsäreitä oli muutenkin tosi kiva seurata ja oppia uusia asioita, jotka auttaa kouluttamiseen. Kehän reunallakin Nemo osasi rauhottua (joka oli muuten outoa ja hienoa). Ainoa juttu mikä pitää muistaa seuraavan kerran on se, että Nemo kannattaa pestä aikaisemmin kuin edellisenä iltana, koska turkki näytti kisassa vieläkin krepatulta. No, seuraavia mätsäreitä odotellessa ja palkintohyllyä rakentaessa (tai sitten ei)!